Aikatauluja ja kauneudenhoitoa

Taas alkaa olla armottoman aikataulutuksen aika. Hiusten juurikasvu alkaa olla pidempi kun se värjätty osuus ja kynnetkin kaipaavat huoltoa. Vaikka nykyään äiti-ihminen olenkin, niin silti NAINEN. Ja vielä nainen joka pitää kauniista asioista, varsinkin jos ne voi vielä jotenkin liittää omaan itseensä. Jo raskauden aikana päätin, että vaikka minulla onkin pieni lapsi, ei sen tarvitse tarkoittaa sitä, että hiukseni hapsottavat joka suuntaan, vaatteet haisevat vauvanpuklilta ja kynsi katkeaa vähintään kahdesti päivässä. Ei, minullakin on yhä oikeus ja jopa velvollisuus hoita myös itseäni.

Ongelmahan ei ole se, että oma aikatauluni olisi jotenkin kovin kiireinen. Ei, siellä lukee tasan tarkkaan muskari torstaiaamun kohdalla ja ehkä neuvola aika. Ongelma on se, että siipan aikataulu on aina kovin täynnä.Siksipä juurikasvu pääseekin välillä venymään, kampaaja-ajan tilaaminen kun tuntuu valtavalta urakalta.

Ensin selvitetään, että koska mahdollisesti siipalle sopisi kaitsea lasta reilu pari tuntia. Tämä kartoitus pitäisi tehdä hyvin tarkkaan, jotta osuu sitten varmasti kohdilleen. Lisäksi tähän asti on pitänyt huomoida lapsen ruokailut, jotta homma sujuisi mahdollisemman jouhevasti. Onneksi kiinteiden ruokien tultua kuvaan, tuo asia on vähän helpottanut.

Seuraavaksi soitetaan kampaajalle ja sormet ristissä toivotaan, että häneltä löytyisi aikaa niiden ikkunoiden puitteissa, jotka siipan aikataulu on määritellyt. Kun aika on tilattu, se kirjoitetaan seinälle kalenteriin ja ilmoitetaan vielä erikseen siipalle, että hän varmasti on asiasta ja aikataulusta tietoinen.


Kun varattu aika sitten lähestyy, muistuttelen siippaa vielä, että lähellä on tuo hetki, jolloin hän jää päävastuuseen lapsen hoidosta. Mutta tälläpä aikaa hän on ehtinyt unohtaa tuon minun menoni ihan kokonaan ja buukanut jotain juuri siihen liepeille. Ja niinpä varaamani aika on yleensä juuri pahassa välissä ja kiire tulee puolin ja toisin. Ah, ihanaa ja niin rentouttavaa omaa aikaa!

Nyt ei pidä käsittää väärin. Siippa on loistava isä, joka on vallan pystyvä pitämään jälkikasvun hengissä ja huollettuna. Ja tekeekin sitä vallan mielellään. Varsinkin vielä, kun Kirppu ei vielä ymmärrä, kuinka isi on kiedottuna pienen pikkurillin ympärille, eikä osaa vielä käyttää tuota ominaisuutta hyväkseen. Kyse on vain ja ainoastaan aikatauluongelmasta ja siipan aikataulun jatkuvasta elämisestä.

Siispä ei muuta kun aikatauluja kartottamaan! Katsotaan, miten tällä kertaa käy. Mutta yksi asia on varma; tässä lähiaikoina kutrit ovat taas kunnossa ja kynsissäkin uusi pinta.