keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Maailman huonoin shoppailija!!

Kyllä, olen. Eikä tätä pidä ymmärrä värin. Rahaa saan kulumaan siinä missä muutkin, väliilä paremminkin. Nyt on kuitenkin kyseessä aleaika, ja löytöjen tekeminen. Sen mahtavan aarteen kaivaminen riepujen keskeltä.

Jos en nyt mahtava löytöjen tekijä ollut ennenkään, niin oltuani viimeiset kymmenen vuotta töissä vaatekaupassa, minusta on tullut toivoton. Olen niin tottunut bongaamaan ihanuudet jo myymälämateriaaleista tai viimeistään samantien niiden saapuessa myymälään, että olen menettänyt vähäisenkin kykyni penkoa alerekkejä ja tehdä niitä mahtavia löytöjä. Näin hoitovapaalla minun ei ole myöskään mikään pakko lähteä kauppakeskukseen tai kaupungille siinä pahimmassa aleryysiksessä, niin en lähde. En tosiaan läde, vaan odotan varmuuden vuoksi loppiaisen yli, että kaikki työssäkäyvät ihmiset ovat varmasti jo palanneet sorvin ääreen.

Siispä etenen ongelmitta kauppakeskuksen avarilla käytävillä, enkä joudu tappelemaan aarteista kanssashoppailijan kanssa. Mutta mitä se auttaa, kun joka paikassa, varsinkin lasten vaatteista on enää rippeet jäljellä? Miksei kukaan kertonut, että kaikki alevaatteiden massat ovat vain lyhytaikainen pyrähdys ja sitten jäljellä on enää pinkkejä metallihohtoleggingsejä, samettinyöritettyjä uniformutakkeja ja mikroshortseja. Kiitos vaan, mutta ei kiitos!

Se siitä ideasta, että säästän lapsen vaatehankinnoissa ja ostan kevään vaatteet alennusmyynneistä. Ei, siinä vaiheessa kun minä suuressa viisaudessani päätän lähteä aleostoksille, ovat lastenosastot ja lastenvaatekaupat onnistuneet haalimaan hyllyilleen jo ihania kevään uutuuksia. Uutuuksien esillepano on mietitty tarkiasti, värit sointuvat kauniisti ja sekaan on heitetty ihania pieniä asusteita. Ja sitten siinä vieressä pönöttää se sekainen alerekki, johon on koottu vähän kaiken kokoisten lasten vaatteita kaikissa sateenkaaren väreissä.

Mitä siis opimme tällä ostosreissulla? Alen parhaat palat oikeasti viedään siinä ryysiksessä. Jos haluaa tehdä alelöytöjä, sitä pitää harjoitella ja olla kärsivällinen. Ne alerekit pitäisi varmaan ihan oikeast selata tuote tuotteelta, jos aikoo löytää aarteteita. Ja mikä tärkeintä, esillepano vaikuttaa ostopäätökseen paljon. Tosi paljon.

Tältä reissulta jäi käteen lapselle yksi body. Yksi! Sekin omalta työpaikalta. Ja kiersin koko Ideaparkin. Ei voi mitään, täytyy myöntää; aleshoppailijana olen surkea!