Mysteeri!

Meillä on käsissämme varsinainen mysteeri! Ja, luonnollisesti, tämä mysteeri liittyy Kirpun sanavarastoon. Ja tuo sana on "Piipimään!" Joskus sana esiintyy muodossa "Poopimaan!"

Makuuhuone on Kirpulle kotona kiellettyä aluetta ihan siksi, että siellä sijaitsevat vieläkin unikäytössä olevat tutit, sekä kätevästi ottokorkeudella äidin yöpöydän alahyllyllä asuvat iltasatukirjat. Kirjat sattuvat olemaan Äidin mielestä tärkeitä ja tuhokiellon alaisia esineitä. Siksi suurin osa olohuoneessa asuvista kirjoista on blokattu kätevästi nojatuolilla ja nuo iltasatukirjat suljetulla ovella. Kirppu kyllä rakastaa lukea kirjoja ja muutama kestävämpi kirja hänellä onkin aina saatavilla, mutta ne normaali paperi sivuiset ovat luettavissa vain aikuisen kanssa tai valvonnassa. Ja ihan sen takia, että kotona ei ihan niin vaan mennäkään sängylle lekottelemaan, on tuon "piipimään" -sanan tarkoitus jäänyt ihan pimentoon.

Sana saa alkunsa melko varmasti mökiltä. Siellä Kirppu leikkii serkkujen J:n ja P:n kanssa innokkaasti ja välillä myös makuuhuoneissa. Mökilläkin on voimassa sääntö, jonka mukaan sängyssä leikitään vain, kun sitä pedataan, mutta tuossa puuhassa Kirppu on aina innokkaana mukana.

Kaikesta tästä tulisi mieleen, että tuo mysteerisana olisi aikuisten kielellä "Pomppimaan!" mutta ei. Kun Kirppu pääsee sängylle, hän möyrii iloisesti, tahtoo peiton alle, osoittaa tyynyä kertoen kenelle se kuuluu, mutta ei pompi. Ja uskokaa pois, tyttö osaa pommppia! Pomppiihan Tiikerikin! Ja Puh, ja Ihaa (!) ja kaikki puput. Oikeastaan päinvastoin, tyttö saattaa vain sängylle päästessään ilmoittaa "mammivansa" ja on tyytyväinen elämäänsä.

Mysteerin selvittämiseksi kysin myöskin serkuilta J ja P, mitä tuo sana voisi tarkoittaa. Pyörittelivät vain päätään molemmat. Ei tullut apuja sieltäkään. Täytyy varmaan vain tyytyä kohtaloonsa ja todeta, että Kirppu on kehittänyt oman sanansa isolla sängyllä lötköttelemiseen. Joten, silloin kun vaan laiskottaa, eikä tahdo tehdä mitään erityistä, käykää vaan sängyn päälle piipimään.